Nykyinen suunnitteluprosessi, -työkalut ja ostoprosessi nojaavat vahvasti olettamukseen, että valmistukseen käytetään ainetta poistavia menetelmiä. Tästä syystä suunnittelijoiden luovuus on rajoitettua ja samalla sormien välistä lipsuu valtavasti mahdollisuuksia. 3D-tulostuksen tehokkaan hyödyntämisen myötä mahdollisuuksien kirjo laajenee valtavasti ja uudet digitaalisuutta hyödyntävät liiketoimintamallit alkavat kestää päivänvaloa.
Nykyään valmistusdokumentaationa ovat useimmiten 3D-mallin pohjalta tehdyt tekniset piirustukset sekä 2D-kuvaukset osasta. Vuosikymmenten varrella suunnittelijoiden työkalut ja tekniset piirustukset ovat kehittyneet palvelemaan entistä paremmin perinteistä valmistusta. 3D-tulostuksessa tätä virkaa toimittaa 3D-malli. Mallissa oleva geometriakuvaus päätyy sellaisenaan 3D-tulostettuun tuotteeseen (tietysti teknologian kyvykkyyksien rajoissa). Jo tämä pelkästään on todella hieno asia, sillä se vapauttaa suunnittelijalta aikaa tuotetta oikeasti jalostavaan työhön.
Pelkän 3D-mallin perusteella tapahtuva valmistus jättää silti valmistajalle paljon asioita avoimeksi: valmistusorientaatio, sallitut muodonmuutokset ja tarvittavat jälkikäsittelyt puhumattakaan toistettavuudesta. Tästä syystä pelkkä 3D-malli riittää vain harvoin ja samalla herää joukko kysymyksiä:
Standardeista voi hakea suuntaviivoja, mutta usein tämä tarkoittaa yrityksissä suunnittelu-, hankinta- ja laadunhallintaprosessien päivittämistä. Pakollista tämä ei tietenkään ole, mutta vain toimintatapojen päivittäminen saa aikaan 3D-tulostuksen teollisen käytön kasvun.
Nyt kun se on sanottu ääneen, niin herää kysymys, miten aihetta voi lähestyä? Lähestymistapoja on useita:
Näistä viimeiseksi mainittu tukee parhaalla mahdollisella tavalla Suomen pyrkimystä nousta maailman 3D-tulostusosaamisen keskittymäksi, sillä korkea investointiriski on hajautettu usealle toimijalle. Tällä hetkellä havaittavissa oleva muna vai kana -ilmiö, joka rajoittaa teknologian käyttöönottoa. Yhteiskäyttölaitteet takaavat, että kokeiluista saadut opit ovat kaikkien saatavilla. Tämä avaa yrityksille täysin uusia ovia ja mahdollistaa uudet aluevaltaukset nopeammin kuin alueelliset monivuotiset hankkeet.
FAMEn tavoitteena on rakentaa Suomeen yritysten omaan toimintaan ja yksityisen sektorin aktiivisuuden varaan rakentuva ympäristö, joka mahdollistaa innovaatioiden kokeilut, oppimisen sekä tiedon jakamisen eri osapuolien kesken. Juuri tätä tarvitaan!
![]() |
Huld
Jasperi Kuikka
jasperi.kuikka(at)huld.io
Finnish Additive Manufacturing Ecosystem (FAME) is an innovative industrial ecosystem that brings together key players in the Finnish additive manufacturing field to increase the role of Additive Manufacturing in Finland.
The ecosystem is funded by the participating companies and Business Finland, and is run by DIMECC Oy.
© 2025 DIMECC Oy
Business ID: 2179030-4 (Finland)
Åkerlundinkatu 8, 33100 Tampere
Eteläranta 10, 00130 Helsinki